Suomen Kulttuurirahasto tukemaan mediataiteen historiahanketta

Tiedote, julkaisuvapaa 16.2.2021

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 160.000 € avustuksen Suomen Mediataideverkostolle. Verkoston valmistelema Mediataiteen historiahanke MEHI tuo suomalaisen mediataiteen osaksi kansallista muistia kokoamalla ja julkaisemalla alan historia-aineistot. Myönnetty avustus varmistaa kolmivuotisen hankkeen käynnistämisen huhtikuussa 2021.

MEHI kokoaa suomalaisen mediataiteen lähes 100-vuotisen historiatiedon ja varmistaa sen kestävän taltioimisen ja välittymisen tulevaisuuteen.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on:
● luoda mediataiteen viitetietokanta sekä yhtenäistää alan terminologia- ja luettelointikäytäntöjä;
● taltioida pioneerien elämäntyötä ja avainteoksia sekä kehittää mediataiteen konservointiosaamista ja pitkäaikaissäilytystä;
● tuoda tietoa saavutettavaksi verkossa ja järjestää kansainvälisiä seminaareja;
● toimittaa kattava antologiateos suomalaisen mediataiteen ensimmäisestä vuosisadasta.

Suomen Kulttuurirahaston myöntämä apuraha kohdistuu hankekokonaisuuden perustana olevaan tietokanta- ja terminologiatyöhön sekä edelläkävijäteosten ja -tekijöiden historiatiedon kokoamiseen. Muita hankekokonaisuuden kannalta keskeisiä rahoituspäätöksiä odotetaan kevään aikana.

MEHI-hankkeen toteutuksesta vastaa Suomen Mediataideverkosto ry konsortiossa jäsenorganisaatioidensa kanssa. Laajan yhteistyöverkoston keskeiset kumppanit ovat Kansallisgalleria, Museoliitto ja Poike Productio Oy. MEHI-hankkeen esiselvitystyötä tuki Oskar Öflundin säätiö.

Lisätietoja ja yhteydet:

Minna Tarkka, puheenjohtaja, Suomen Mediataideverkosto ry, p. 050 520 3167, email: m i n n a . t a r k k a @ m – c u l t . o r g
Tuuli Penttinen-Lampisuo, tuottaja, Oy Poike Productio Ab, p. 050 535 8916, email: t u u l i @ p o i k e . f i

Posted in Tiedote | Avainsanat , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Suomen Kulttuurirahasto stöder projektet för mediekonstens historia

Pressmeddelande, får publiceras 16.2.2021

Suomen Kulttuurirahasto har beviljat Nätverket för mediekonst i Finland ett bidrag på 160 000 €. Projektet för mediekonstens historia MEHI har förberetts av nätverket och inlemmar den finländska mediekonsten i nationens minne genom att samla och publicera branschens historiska material. Det beviljade bidraget gör att det treåriga projektet kan starta i april 2021.

MEHI samlar historiska uppgifter från nästan 100 år av finländsk mediekonst och säkerställer att de på ett hållbart sätt bevaras för och förmedlas till framtiden.

Syftet med projekthelheten är att:
● skapa en referensdatabas för mediekonsten och förenhetliga branschens terminologi- och katalogiseringspraxis;
● bevara pionjärernas livsverk och nyckelverk och utveckla kunnandet inom konservering och långsiktigt bevarande av mediekonst;
● göra informationen tillgänglig på nätet och arrangera internationella seminarier;
● ge ut en heltäckande antologi över den finländska mediekonstens första århundrade.

Suomen Kulttuurirahastos bidrag allokeras till det databas- och terminologiarbete som bildar grunden för projekthelheten och till insamlandet av historiska data om pionjärverk och pionjärer. De övriga för projekthelheten centrala besluten om finansiering väntas under våren.

För MEHI-projektets genomförande ansvarar Nätverket för mediekonst i Finland rf i konsortium med sina medlemsorganisationer. De centrala partnerna i det omfattande samarbetsnätverket är Nationalgalleriet, Museiförbundet och Poike Productio Ab. Arbetet med förstudien inför projektet MEHI understöddes av Oskar Öflunds stiftelse.

Mera information och kontakter

Minna Tarkka, ordförande, Nätverket för mediekonst i Finland rf, tel. 050 520 3167, e-post: m i n n a . t a r k k a @ m – c u l t . o r g
Tuuli Penttinen-Lampisuo, producent, Oy Poike Productio Ab, tel. 050 535 8916, e-post: t u u l i @ p o i k e . f i

Posted in Tiedote | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Esiselvitys suomalaisen mediataiteen historiasta

Suomen Mediataideverkosto ry tiedottaa

Vapaa julkaistavaksi
7.9.2020

Suomen Mediataideverkosto toteuttaa syys-lokakuun 2020 aikana esiselvityshankkeen, jossa kartoitetaan suomalaisen mediataiteen historian arkistoinnin, tutkimuksen ja historiankirjoituksen tilaa. Selvityshankkeessa laaditaan suunnitelma laajalle MEHI – mediataiteen historiahankkeelle, joka tallentaa ja julkaisee Suomen mediataiteen historiaa.

Mediataiteella tarkoitetaan taidetta, joissa media ja teknologia ovat taiteen välineenä tai aiheena. Taidemaailman perinteisten esitysympäristöjen ohella mediataide tulee koettavaksi arjen digitaalisissa ympäristöissä ja julkisissa tiloissa. Mediataiteen monialaiseen, laajenevaan kenttään kuuluvat muun muassa videoteokset, virtuaali- ja verkkoteokset, äänitaide, biotaide, mediaperformanssit ja vuorovaikutteinen taide.

“Suomalainen mediataide on kansainvälisesti tunnettua, mutta sen historia, tutkimus ja tallentaminen ovat vailla kestäviä ratkaisuja. Osa alan pioneereista on jo poistunut keskuudestamme, eikä teosten arkistoinnille ja pitkäaikaissäilytykselle ole kansallista toimintamallia. On korkea aika koota ja liittää mediataiteen historia osaksi kulttuurista muistia!”, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Minna Tarkka.

Suomen Mediataideverkosto ry perustettiin kymmenen vuotta sitten. Yhdistykseen kuuluu 12 keskeistä suomalaista mediataidealan järjestöä eri puolilta maata. Mediataiteen historiahankkeen esiselvitystä tukee Oskar Öflundin säätiö.

MEHI – mediataiteen historiahankkeen esiselvityksen projektituottajaksi on nimetty Tuuli Penttinen-Lampisuo. “Esiselvitysvaiheessa kokoan verkostoa ja kartoitan arkistointitarpeita sekä luon asiantuntijaryhmän kanssa hankkeen toteutussuunnitelman. Toivon, että yksityishenkilöt ja organisaatiot, joilla on hallussaan etenkin varhaisia suomalaisen mediataiteen teoksia ja muita aineistoja, ottaisivat pian yhteyttä.”

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Tuuli Penttinen-Lampisuo, projektituottaja
mehi(at)mediataide.fi, p. 050 535 8916

Posted in Tiedote | Kommentit poissa käytöstä

PROJEKTITUOTTAJA, Suomen Mediataideverkosto

Suomen Mediataideverkosto ry etsii projektituottajaa mediataiteen MEHI-historiahankkeen esiselvityksen toteutukseen. Projektituottajan palkkaus voi tapahtua joko määräaikaisen työsuhteen tai vaihtoehtoisesti yhtiön tarjoaman palvelun muodossa.

Työtehtävän arvioitu kesto on 2 kuukautta ja sopimus voidaan solmia 17.8.-31.10.2020 väliselle ajalle. Työ toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Mediataideverkoston asettaman MEHI-asiantuntijaryhmän kanssa.

MEHI -selvitystyön tavoite on rakentaa pitkäkestoiselle mediataiteen historiahankkeelle yksityiskohtainen tuotanto- ja rahoitussuunnitelma, jolla hankkeen toteutukselle haetaan vahva yhteistyöpohja ja laajempi rahoitus. MEHI-selvitystä tukee Oskar Öflundin rahasto. Esiselvityksen tärkeimmät työvaiheet ovat:

– Aineistojen esikartoitus sekä arkistointi- ja dokumentointitarpeiden selvitys.
– Neuvottelut alan järjestöjen ja muistiorganisaatioiden kanssa toteutuksen työnjaonselvittämiseksi.
– Hankkeelle suunnitellun wikialustan, julkaisujen ja seminaarien alustavat suunnitelmat.
– Hankkeen toteutus- ja taloussuunnitelma: työpaketit, tekijät ja resursointi.
– Tapaamiset kulttuuria tukevien säätiöiden ja muiden rahoittajatahojen kanssa.

Haemme tehtävään henkilöä, jolla on mediataidekentän laaja tuntemus sekä kokemusta kulttuurialan hanketoiminnasta. Tausta arkisto- ja museoalan toiminnassa tai taidealan julkaisu- ja toimitustyössä luetaan hakijan eduksi. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen / tarjouksineen allaolevaan sähköpostiosoitteeseen ma 10.8.2020 mennessä. Liitä mukaan CV ja mahdollinen linkki kotisivullesi.

Yhteystiedot ja lisätietoja:

Minna Tarkka, puheenjohtaja, Suomen Mediataideverkosto ry  minna.tarkka (at) m-cult.org 

Posted in Tiedote | Kommentit poissa käytöstä

Uusi selvitys: suomalainen mediataide tarvitsee yhteisen strategian ja rahoituksen vahvistamista

Mediataide haastaa perinteiset taiteenalat, etsii jatkuvasti uutta ja vaikuttaa laajalti muille taiteen ja yhteiskunnan eri osa-alueille. Suomalaisen nykytaiteen osa-alueena mediataide edustaa suomalaisen nykytaiteen kansainvälistä kärkeä. Korkeisiin katsojamääriin ja taiteilijoiden tunnettuuteen verrattuna ala on kuitenkin selkeästi aliresursoitu ja siltä puuttuu yhteinen visio. Tämä selviää Framen uudesta mediataiteen menestyksen edellytyksiä luotaavasta selvityksestä.

Selvityksen on toimittanut Jari Muikku konsulttiyhtiö Digital Media Finland Oy:sta. Uuden etsijä, rajojen rikkoja – Selvitys suomalaisen mediataiteen menestyksen edellytyksistä -selvitys antaa perustietoa mediataiteen sektorista ja taloudesta sekä piirtää ajankohtaisen kuvan mediataiteen toimijoista, tuotannon edellytyksistä ja kansainvälistymisestä.

Lue lisää Framen sivuilta.

Lataa selvitys pdf-muodossa.

Posted in Tiedote | Kommentit poissa käytöstä

Kannanotto mediataiteen määrärahoihin ja elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamiseen

Suomen Mediataideverkosto ry
Pvm: 11.6.2015
Asia: Kannanotto mediataiteen määrärahoihin ja elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamiseen / Leif Jakobssonin selvitys Audiovisuaalisen kentän haasteista ja rakenteista

Mediataiteen tukeen tarvitaan tuntuva korotus

Suomen Mediataideverkosto tervehtii ilolla Opetus- ja kulttuuriministeriön halua uudistaa audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteita. Leif Jakobssonin selvityksessä todetaan tarve luoda selkeä ja tulevaisuuteen suuntautunut audiovisuaalinen politiikka, lisätä sektorin yhteistyötä sekä tarkastella alaa laajemmasta näkökulmasta. Säätytalon keskustelutilaisuudessa 31.1.2015 (Audiovisuaalisen kulttuurin rakenteellinen kehittäminen ja elokuvataiteen edistämisestä annetun lain uudistaminen) kaikkien työryhmien puheenvuoroissa nousi näkyvästi esiin mediataiteen ja kokeellisten audiovisuaalisten tuotantojen aseman parantaminen. Näiden puheenvuorojen mediataidetta koskeva painotus ei kuitenkaan ole siirtynyt Jakobssonin selvitykseen.

Jakobsson on selvitystyönsä yhteydessä kuullut vain elokuva-alan järjestöjä. Mediataideverkosto on yllättynyt ja huolestunut, että mediataiteen alan järjestöjä ei ole kuultu lainkaan. Laadittu selvitys ei huomioi audiovisuaalisen kulttuurin kentän monimuotoisuutta eikä hahmota mediataiteen merkitystä uusien audiovisuaalisen ilmaisumuotojen kehittämisessä.

Uudistettavan lain mukaan edistämistoimien kohteena on “elokuva tai muu audiovisuaalinen ohjelma”, mikä kattaa nykyisen mediataiteen kentän lähes kokonaisuudessaan. Selvitystä tulisikin tarkentaa kattamaan koko audiovisuaalisen taiteen kenttä. Samalla tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkistaa elokuvalle ja mediataiteelle suunnattujen budjettivarojen jakautumista mediataiteen hyväksi, jotta mediataide saa alan merkitystä vastaavat resurssit kehittyä.

Mediataide on audiovisuaalisen kulttuurin kasvukärkeä – ja heikoimmin resursoituja taidealoja

Mediataide on kotimaisen audiovisuaalisen ja kuvataiteen kansainvälisesti näkyvintä ja tiheään palkittua kärkeä. Alalla toimii Suomessa arviolta 350 taiteilijaa sekä useita valtakunnallisia ja alueellisia järjestöjä, joiden tuotantoa nähdään säännöllisesti kotimaassa ja kansainvälisesti museoissa ja gallerioissa, festivaaleilla ja taidemessuilla.

Mediataide edustaa myös digitaalisen ja verkkokulttuurin kasvukärkeä, jolla on huomattava merkitys nykyisissä digitaalisiin innovaatioihin pyrkivissä kansallisissa tavoitteissa. Moni arkikäyttöön yleistynyt innovaatio on esitetty ensi kertaa mediataiteen piirissä ja mediataiteilijat ovat edelläkävijöitä audiovisuaalisten sisältöjen soveltamisessa uusiin käyttöalustoihin (ks. Liite 2). Jakobssonin selvityksenkin mukaan “audiovisuaalinen kulttuuri on tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa ehkä demokraattisin kulttuurin välittäjä”. Mediataiteen piirissä avointa tietoa sovelletaan ja kansalaisosallistumista edistetään osana audiovisuaalista kulttuurituotantoa.

Mediataide on monialainen taideala, joka usein paikannetaan kuvataiteen kenttään. Tuoreen Taiteilija tahtoo elää työllään -julkaisun (Vilkuna & Romppanen) mukaan kuvataiteilijat ovat huonoiten toimeentuleva taiteilijaryhmä ja alalta puuttuvat lähes täysin taiteelliset työpaikat, jotka takaavat toimeentulon esimerkiksi sävel- tai näyttämötaiteen alalla työskenteleville.

Kuvataiteen kenttää tarkastellessa mediataiteilijat ovat erityisen haastavassa asemassa, sillä mediateosten tuotannon ja esittämisen kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Mediataide muistuttaakin tuotannolliselta rakenteeltaan lähinnä elokuvaa: teosten valmistaminen edellyttää monialaista työryhmää sekä merkittäviä panostuksia tuotanto- ja esitystekniseen ympäristöön. Tämä tulisi huomioida alan tukirakenteissa. Valtion talousarviossa 2015 mediataiteen edistämiseen osoitettiin kuitenkin vain 209.000 €, mikä on 7 promillea (0,7%) elokuvataiteen ja -kulttuurin edistämisvaroista. Mediataiteen heikko asema suhteessa elokuvataiteeseen on noussut näkyvästi esiin kuulemistilaisuuksissa elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamisesta.

Mediataiteen heikko asema on ilmeinen verrattuna myös muihin nykytaiteen alueisiin. Elokuvan lisäksi esim. valokuvataiteen edistämistä tukee alueellisten keskusten verkosto, ja valtakunnallinen tiedotuskeskus on perinteisten taidealojen lisäksi mm. sirkustaiteella, joka on tekijämäärältään ja vakiintumiseltaan mediataidetta vastaava taideala. Mediataideverkoston TAIKEn Mediataiteen päivään 10.6.2014 kokoamat tilastot osoittivat, että mediataiteen järjestöille suunnatut määrärahat ovat 2010 jälkeen kääntyneet jopa laskuun muiden alojen kasvaessa (Liite 1).

Mediataideverkoston toimenpide-ehdotukset

Jotta mediataiteen tuki saadaan vertailukelpoiselle tasolle, tarvitaan mediataiteen määrärahoihin tuntuva korotus, jonka tulee koskea sekä taiteilijoiden sekä alan järjestöjen tukea. Mediataiteen kehittyminen edellyttää lisäksi muita edistämistoimia, jotka tulee huomioida audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteiden uudistuksessa. Suomen Mediataideverkosto esittää seuraavia toimenpiteitä:

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mediataidealan järjestöjen tukea on korotettava elokuvataiteen vastaavien järjestöjen tasolle ja tuessa tulisi huomioida sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toimivat järjestöt. Alan kotimaiset järjestöt ovat kansainvälisesti arvostettuja ja verkostuneita, järjestöt luovat tekijöille esitysmahdollisuuksia, levittävät teoksia, ja harjoittavat mediakasvatusta ja yleisötyötä. Järjestöjen työn merkitys on Suomessa erityisen suuri siksi, että kansainvälisestä kentästä poiketen maastamme puuttuu korkeakouluverkoston tekijöille tarjoama tuki taiteellisiin tuotantoihin ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Myös kaavailluissa audiovisuaalisen alan organisaatiouudistuksissa tulee OKM:n huomioida mediataiteen asiantuntemus ja edistäminen. Kentän yleiselle edistämiselle on myös varmistettava elokuvaa vastaavat puitteet, joihin kuuluvat mediataiteen arkistoinnin ja esityskäytäntöjen ratkaisut. Elokuvateattereille suunnatun tuen rinnalle tarvitaan keinoja, joilla mediataiteen esittämistä museoissa ja tapahtumissa voidaan tukea, esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevan MU-sopimuksen tapaan (Liite 4). Tällä hetkellä taiteilija joutuu usein kohdeapurahoilla kattamaan teoksen valmistamisen lisäksi myös esittämisen tekniset kustannukset, eikä esityskorvauksia usein makseta.

Taiteen edistämiskeskus

Audiovisuaalisen taidetoimikunnan jakamia kohde- ja yhteisöavustuksia sekä taiteilija-apurahoja tulee korottaa elokuvataidetta vastaavalle tasolle. Kohde- ja yhteisöavustusten määrärahaan tehtiin leikkaus 2014, eikä palautusta aiemman vuoden tasolle tapahtunut. Tilasto 2015 myönnetyistä apurahoista osoittaa, että mediataiteen kohdeapurahat olivat 5:n taiteenalan vertailussa pienimmät (ks. Liite 2). Vuonna 2013 mediataiteen osuus eri taiteenalojen taiteilija-apurahasummasta oli 3% (315 662 euroa). Elokuvataiteen vastaava määrä oli lähes kaksinkertainen (598 466 euroa). Mediataiteen taiteilija-apurahojen hakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi: vuoden 2014 apurahoja haki 68 taiteilijaa, vuoden 2015 96 taiteilijaa ja vuoden 2016 110 taiteilijaa. Myönnettävien apurahavuosien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut suhteessa hakijoiden määrän kasvuun.

Suomen Elokuvasäätiö

Elokuvasäätiön tukitoimintaa tulee lain uudistuksen yhteydessä tarkistaa niin, että kokeellisten ja mediataidetuotantojen rahoituspäätöksiin on tarvittava asiantuntemus. Mediataiteen ja kokeellisen elokuvan tekijöille kuuuluu hakijoina vastaava arvostus kuin esimerkiksi lyhyt- ja dokumenttielokuvan tekijöillä. Audiovisuaalista ilmaisukieltä uudistavien tuotantojen rahoitus ja asiantuntemus täytyy varmistaa myös tukirakenteiden mahdollisen uudistamisen yhteydessä.

AVEK

AVEKin kansainvälisesti ainutlaatuinen toimintamalli on ollut tärkeä tekijä suomalaisen mediataiteen ja dokumenttielokuvan monimuotoisuuden ja kansainvälisen menestyksen taustalla. AVEKin toimintamallin kehittäminen ja laajempi soveltaminen audiovisuaalisen taiteen tukirakenteissa on mielekästä alan uudistamisen yhteydessä.

Pyydämme aiheeseen liittyen neuvotteluja jakelussa mainittujen tahojen kanssa audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteiden uudistuksen sekä vuosien 2016-17 talousarvioesitysten valmistelun yhteydessä.

Suomen Mediataideverkosto ry

Minna Tarkka, pj. (m-cult ry, Helsinki), Petri Ruikka vara pj. (Pixelache, Helsinki), Hanna Maria Anttila, siht. (AV-arkki, Helsinki)

Alt Party, Helsinki
FIXC, Helsinki
Live Herring, Jyväskylä
Magneetti ry, Rovaniemi
MUU ry, Helsinki
POIKE, Pori
Suomen biotaiteen seura, Helsinki
Valmed ry, Kuopio
Äänen Lumo, Helsinki

Suomen Mediataideverkosto ry on mediataidealan yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdistys edistää mediataiteen kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa, sekä luo ja ylläpitää suomalaisen mediataiteen kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja. http://mediataide.fi/

Liitteet:
Liite 1: Mediataiteen kokokuva – esitysaineisto Mediataiteen päivästä TAIKEssa 10.6.2014
Liite 2: Golan Levin: New Media Artworks, Prequels to Everyday Life
Liite 3: 5 taiteenalaa rahoitusvertailussa 2015
Liite 4: MU-sopimus, Taiteilijaseura

Jakelu

Leif Jakobsson
OKM: Riitta Kaivosoja, Marjo Mäenpää, Petra Havu, Leena Laaksonen, Kirjaamo
TAIKE: Minna Sirnö, Esa Rantanen, Nea Leo, Mari Karikoski, Kirjaamo, Taideneuvosto
Audiovisuaalinen taidetoimikunta/TAIKE: Jouko Aaltonen, Perttu Rastas, Mari Karikoski
AVEK: Juha Samola
SES: Irina Krohn, Petri Rossi
KAVI: Matti Lukkarila, Mikko Kuutti

Posted in Lausunto | Kommentit poissa käytöstä

Mediataiteen päivä Taikessa 10.6.2014

Aika: Tiistai 10.6.2014 klo 9.15-14.30
Paikka: Taiteen edistämiskeskus, Vuorikatu 24, Helsinki, 1. krs, Kotus-sali

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on tarkoitettu sekä mediataiteen kentällä toimiville että mediataiteen asioista päättäville. Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä, paikkoja rajoitetusti.

Ohjelma

9.15. – 9.30 Kahvit ja verkostoituminen
9.30 – 10.00 Avaussanat
Minna Sirnö, johtaja, Taiteen edistämiskeskus
Perttu Rastas, puheenjohtaja, Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta

10.00 – 11.30 Mediataiteen kenttä ja rahoitus

Suomen Mediataideverkosto on koonnut kotimaisen mediataiteen kokokuvan: toiminnan painopisteet, tuloksia ja rahoitustilanteen. Keskustelu pureutuu erityisesti mediataiteen rahoitukseen, johon myös uudistuksen alla oleva laki elokuvataiteen edistämisestä liittyy. Moderaattori Minna Tarkka, toiminnanjohtaja, m-cult ry / puheenjohtaja

Suomen Mediataideverkosto ry Minna Tarkka, Hannele Romppanen, Hanna-Maria Anttila, Suomen Mediataideverkosto ry: Suomalaisen mediataiteen kokonaiskuva – toiminta, tulokset ja rahoitus
Salla Tykkä, mediataiteilija: Case Giant-tuotanto
Petri Rossi, tuotanto- ja kehitysjohtaja, Suomen Elokuvasäätiö: Elokuvataiteen monimuotoisuus
Marjo Mäenpää, Taiteen vastuualueen johtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö: Mediataiteen rahoitusnäkymät OKM:ssä
Juha Samola, pääsihteeri, AVEK: AVEK mediataiteen tukijana
Erich Berger, toiminnanjohtaja, Biotaiteen seura: Case Hybrid Matter / Nordic Cultural Fund Digital Award

11.30 – 12.30 Lounastauko (omakustanteinen)

12.30 – 13.15 Arkistointi ratkaistava!

Mediataiteen pitkäaikaisarkistointia hoidettiin aiemmin Kuvataiteen keskusarkistossa Suomen elokuva-arkiston päätöksellä, mutta toiminta loppui Kansallisgallerian perustamisen myötä. Tärkeä osa kulttuuriperintöä on katoamassa – mistä resurssit ja strategia mediataiteen arkistoinnille? Moderaattori Hanna Maria Anttila, toiminnanjohtaja, AV-arkki ry.

Mikko Kuutti, apulaisjohtaja, KAVI, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: KAVIn arkistot digiaikana
Perttu Rastas, erikoissuunnittelija, Kansallisgalleria: Mediataiteen pitkäaikaisarkistoinnin vaiheet
Marjo Mäenpää, Taiteen vastuualueen johtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kommenttipuheenvuoro

13.15 – 14.00 Mediataide esiin!

Pohdinnassa mediataiteen esittämisen haasteet, mahdollisuudet ja parhaat käytännöt – kotimaassa ja kansainvälisesti. Moderaattori Hannele Romppanen, puheenjohtaja, MUU ry.

Soile Ollikainen, läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus: Mediataide kartalle -hanke
Taru Elfving, ohjelmapäällikkö, Frame: Case Venetsian biennaali ja Terike Haapojan installaatiot

14.00 – 14.30 Yhteenveto ja päätössanat

Perttu Rastas, puheenjohtaja, Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta

Posted in Tiedote | Kommentit poissa käytöstä

Suomen Mediataideverkoston kannanotto mediataiteen määrärahojen ja toimikuntarakenteen kehittämiseksi

pvm: 07.03.2014
asia: Mediataiteen määrärahat ja toimikuntarakenne

viite: Kannanotto mediataiteen määrärahoista 2014 / Tykkä, Leinonen, Suoniemi, Tuomola 31.01.14 ja Taiteen edistämiskeskuksen vastaus / Sirnö 26.02.14

Liittyen Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunnan puheenjohtajan ja mediataiteen asiantuntijoiden kannanottoon sekä Taiteen keskustoimikunnan vastaukseen mediataiteen määrärahoista Suomen Mediataideverkosto ry esittää seuraavaa:

Mediataideverkosto pitää erinomaisena Taiteen edistämiskeskuksen ja Taideneuvoston puoltamaa muutosta, jossa mediataiteen edistämisrahoitus veikkausvoittovaroista turvataan jatkossa myös Taiteen edistämiskeskukselle osoitettujen määrärahojen osalta.

Mediataideverkoston kanta kuitenkin on, että Taiken esittämä 150.000 euron lisäys vuoden 2015 talousarvion Opetus- ja kulttuuriministeriön mediataidemomenttiin on riittämätön. Valtionavustuksia tulee korottaa vertailukelpoiseksi muiden taidealojen kanssa, huomioiden mediataidekentän laajuus, kulttuurinen merkitys sekä tuotannolliset ominaispiirteet. Taiteen edistämiskeskuksen kautta ohjautuvien avustusten ja apurahojen korotustarpeen lisäksi budjetissa on huomioitava myös OKM:n alan järjestöille jakama tuki, joka ei nykytasollaan vastaa ammattimaisesti toimivien yhteisöjen tarpeita.

Mediataiteen määrärahoihin tarvitaan tuntuva lisäys

Mediataideverkosto on käynnistänyt alan rahoitusta ja vaikuttavuutta kartoittavan tilastointihankkeen, jonka tulokset valmistuvat huhtikuussa 2014. Jo alustavat vertailut osoittavat, että merkittävä korotus on tarpeen mediataiteen tuen saamiseksi vertailukelpoiseksi muiden taidealojen kanssa.

Mediataiteen tuotantoihin kohdistuneet määrärahat ovat vuonna 2014 supistuneet 35% vuoden 2010 tasoon verrattuna. Vertailussa ovat mukana Taiteen keskustoimikunnan kohdeapurahat ja AVEKin tuotantotuki. Näistä AVEKin jakama tuki on laskenut 44%, mikä on vaikuttanut romahdusmaisesti uusien teosten tuotantoedellytyksiin. Hyvitysmaksujen epävarma tulevaisuus on siis tekijä, joka on huomioitava alan kokonaisrahoitusta tarkastellessa.

Valtion talousarviossa 2014 mediataiteen edistämiseen on varattu 209.000 €, mikä on vain 8 promillea (0,8%) elokuvakulttuurin edistämiseen osoitetuista varoista. Vertailu elokuvataiteeseen on sikäli toimiva, että elokuvan tavoin mediataiteen tuotannot pääsääntöisesti sisältävät esim. visuaalisiin taidealoihin verrattuna merkittäviä tuotantoteknisiä panostuksia henkilöstöön sekä tuotanto- ja esitysteknologiaan. Mediataiteen alhainen resursointi on ristiriidassa OKM:n talousarvioesityksessäkin tunnistettuun toimintaympäristöön, jossa luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä.

Mediataide on audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin kasvukärkeä, jonka piirissä luodaan uusia ilmaisumuotoja, esityskonteksteja ja yleisösuhteita nykyiseen mediayhteiskuntaan. Mediataide on monialaista, jatkuvasti muuntuvaa nykytaidetta, joka yhdistää mm. visuaalisten taiteiden, elokuvan, musiikin ja kirjallisuuden keinoja sekä tuottaa taiteen, teknologian, tieteen, yhteiskunnan ja ympäristön muutoksia kartoittavia hankkeita.

Toimivan taidepolitiikan ja vertaisarvioinnin lähtökohtana on, että taiteenalojen arviointi tapahtuu kunkin alan ominaispiirteet huomioiden. Nykyisessä pirstaloituneessa ja heikosti resursoidussa ympäristössä huomiotta ovat jääneet mediataiteen ominaispiirteet, joita ovat monitaiteisuuden lisäksi verraten raskas tuotantorakenne, teostuotannon henkilöstökulut, tuotantojen vaatimat tekniset puitteet ja usein pitkä kesto. Riittämätön tuotantotuki on jo johtanut siihen, että taiteilijat jäävät tuotantokulut maksettuaan ilman palkkaa tai jopa velkaantuvat.

Mediataidekentän rahoitustarpeita on virheellistä arvioida vedoten yksinomaan hakemusten määrään: huomioitava on myös hakemusten laatu ja rahoituksen kokonaistarve. Tietyillä taiteenaloilla määrärahat ovat myös kasvaneet hakemusmäärästä riippumatta. Syyt siihen, että mediataiteilijat hakevat rahoitusta muista kuin mediataiteelle suunnatuista määrärahoista ovat riittämättömiksi tiedettyjen määrärahojen lisäksi se, että vertaisarviointi ei kata kentän monimuotoisuutta riittävän laajasti. Samalla he eivät tilastoissa kirjaudu mediataiteen hakijoiksi.

Suomalaisen mediataiteen näkyvä asema kansainvälisessä nykytaiteessa on kiistaton: Venetsian biennaalit 2013 ja 2015 sekä ARCO Madrid 2014, joihin Suomesta on nostettu esille juuri mediataidetta (Terike Haapoja, Antti Laitinen, IC-98),  ovat vain esimerkkejä lukuisten joukosta. Alan suomalaisten toimijoiden arvostus ja laajat kansainväliset verkostot tulevat näkyviin myös lukuisissa eurooppalaisissa yhteishankkeissa.

Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunnan täydentäminen ja kehittäminen

Ihanteellinen ratkaisu mediataiteen asiantuntemuksen kehittämiseksi Taiteen edistämiskeskuksessa olisi oma toimikunta, kuten verkosto on jo aiemmin esittänyt. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulisi mediataiteelle asettaa oma jaosto, jossa taidealan tuntemus on riittävän kattavasti edustettuna. Sijoituspaikkana voisi tällöin olla esimerkiksi Monialainen toimikunta, josta monet mediataiteilijat jo nyt hakevat avustuksia. Toivomme aiheesta jatkokeskusteluja Taiken ja Taideneuvoston kanssa.

Toimikauden 2013-14 uudeksi jäseneksi Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikuntaan Mediataideverkosto suosittaa Perttu Rastasta, joka sopisi pitkän kokemuksensa puolesta myös toimikunnan puheenjohtajaksi. Perttu Rastas on ilmaissut olevansa tehtävään käytettävissä.

Alan yhteistoimintaorganisaationa Suomen Mediataideverkosto tarjoaa asiantuntemustaan taidehallinnon käyttöön ja toivoo jatkossakin avointa vuoropuhelua kentän edistämisessä.

Pyydämme keskustelua Taiteen edistämiskeskuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa vuoden 2015 tulossopimusneuvottelujen yhteydessä mielekkään rahoitus- ja toimikuntaratkaisun luomiseksi mediataidekentälle.

Suomen Mediataideverkoston hallituksen puolesta

Minna Tarkka (pj), Hanna Maria Anttila, Hannele Romppanen

Suomen Mediataideverkosto ry
Alternative Party ry
AV-arkki ry
FixC osuuskunta
Live Herring ry
Magneetti ry
M.A.R.I.N. – Media Art Research Interdisciplinary Network
Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry
MUU ry
Pixelache Helsinki
Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry
Suomen biotaiteen seura ry
Äänen Lumo ry

Jakelu

Taiteen edistämiskeskus: Johtaja Minna Sirnö, taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen, erityisasiantuntija Nea Leo, Taideneuvosto, Media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta

Opetus- ja kulttuuriministeriö:Kulttuuriasiainneuvos Marjo Mäenpää, Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, valtiosihteeri Jarmo Linden, erityisavustaja Anne Moilanen

Posted in Lausunto | Kommentit poissa käytöstä

Lausunto Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta

5.11.2012
Viite: Lausuntopyyntö OKM69/010/2011
Asia: Valtioneuvoston asetusluonnos Taiteen edistämiskeskuksesta

Mediataide on ollut kansainvälisesti näkyvimpiä suomalaisen taiteen muotoja. Tästä huolimatta vuonna 2011 Taiteen keskustoimikunta – kuulematta alan keskeisiä toimijoita – päätti olla perustamatta uutta mediataiteen jaostoa. Mediataiteen apurahojen käsittely siirrettiin Taiteen keskustoimikunnan päätöksellä valokuvataidetoimikunnalle, mikä kuitenkin päätti perustaa itse mediataiteen jaoston alaisuuteensa.

Nyt Suomen Mediataideverkosto ry haluaa ilmaista huolensa, kun asetusluonnoksen pohjalta edistämiskeskuksen päätäntävaltaa ollaan keskittämässä liikaa johtajalle. Asetuksen mukaan johtaja yksin päättäisi taiteen edistämisen kannalta tärkeiden strategialinjausten lisäksi myös siitä, miten taiteen määrärahoja jaettaisiin eri taiteenalojen välillä – tai kenties jopa jätettäisiin jollekin taiteenalalle kokonaan jakamatta. Lisäksi esitämme että johtajan kelpoisuusvaatimuksiin kirjataan taiteen laaja-alainen asiantuntijuus.

Suomen Mediataideverkosto pitää tärkeänä, että asetukseen kirjataan

4 §: Johtaja kehittää yhteistyössä taideneuvoston kanssa keskuksen toimintaa

5 §: Johtajan kelpoisuusvaatimuksiin kirjataan taiteen laaja-alainen asiantuntijuus

6 §: Nimetessään taidetoimikuntien sihteereitä johtajan on kuultava kyseistä valtion taidetoimikuntaa

Positiivisena asiana pidämme että taideneuvosto voi asettaa valtion taidetoimikuntaan tai alueelliseen taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja.

Helsingissä 5.11.2012

Markus Renvall, puheenjohtaja

Suomen Mediataideverkosto ry

Suomen Mediataideverkosto on mediataiteen yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuonna 2009 perustettuun verkostoon kuuluu yhdeksän keskeistä mediataiteen järjestöä: AV-arkki, Alternative Party ry, CARTES, FixC, M.A.R.I.N. – Media Art Research Interdisciplinary Network, m-cult, MUU ry, Pixelache Helsinki, Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry, Suomen biotaiteen seura ry, Äänen Lumo ry.

Posted in Lausunto | Kommentit poissa käytöstä

Lausunto Taiteen edistämiskeskusta koskevasta lakiesityksestä (HE 52/2012)

Suomen Mediataideverkosto haluaa kunnioittavasti tuoda Sivistysvaliokunnan kokoukseen 5.9.2012 tiedoksi vielä lausuntonsa Taiteen edistämiskeskusta koskevasta lakiesityksestä (HE 52/2012).


Suomen Mediataideverkosto ry:n mielestä uusin lakiesitys (HE 52/2012) Taiteen edistämiskeskuksesta sisältää osittaisia parannuksia aiempiin versioihin nähden, mutta esityksestä löytyy vielä huomattavia epäkohtia mm. uusien, kasvavien taiteenalojen näkökulmasta. Siksi haluammekin korostaa seuraavia näkökohtia:

• Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä rajattava selkeästi taiteen edistämiseen, ei koko inhimillistä toimintaa koskevaan kulttuuriin

• Taiteen edistämiskeskuksen tulee ottaa yhdenvertaisesti huomioon myös nykytaiteen uudet, kasvavat alueet

• Vertaisarviointi tulee säilyttää taidealakohtaisena asiantuntemuksena

• Toimikunnilla säilytettävä oikeus nimetä jaostoja

Taiteen tekemisen luonteeseen kuuluu jatkuva uudistuminen. Taiteen edistämisessä tulee avata visiota myös tulevaisuuteen ja edistää taidetta aidosti kentällä jo nyt havaittavien kasvumerkkien mukaan. Uusia taidealueita syntyy jatkuvasti ja jo pelkästään niiden ”tunnistaminen” vaatii yhä monialaisempaa asiantuntemusta. Uusi laki esittää taiteilija-asiantuntijoiden määrän huomattavaa vähentämistä, kun tarve olisi todellisuudessa juuri päinvastoin sen monipuolistamisessa. Myös taidealakohtaisten toimikuntien määrä tulee säilyttää vähintääkin nykyistä vastaavalla tasolla (9 toimikuntaa + 1 taidealakohtainen jaosto). Ehdotammekin että lakiin kirjataan toimikuntien minimimäärä, joka olisi 10. Visuaalisten taiteiden kirjo on niin runsas, että yksi alan suurtoimikunta tulisi jatkossa pitämään sisällään 1-2 asiantuntijaa kutakin taiteenalaa kohden. Näin esimerkiksi mediataiteen asiantuntijuus saattaisi keskittyä yhteen henkilöön, jonka vastuu päätöksistä olisi kohtuuttoman suuri.

Vain taidealakohtainen asiantuntemus voi taata taiteilijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja mahdollistaa uusien alojen tunnistamisen ja huomioimisen järjestelmässä. Siksi myös mahdollisuus perustaa jaostoja tulee säilyttää laissa edelleen. Se on joustava ja nopea tapa reagoida taiteen kentällä tapahtuviin muutoksiin ja takaa taiteilijoiden oikeudenmukaisen kohtelun hakuprosesseissa.

Kunnioittaen,

Markus Renvall, puheenjohtaja/ Suomen Mediataideverkosto ry

Suomen Mediataideverkosto on mediataiteen yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuonna 2009 perustettuun verkostoon kuuluu yhdeksän keskeistä mediataiteen järjestöä: AV-arkki, Alternative Party ry, CARTES, FixC, M.A.R.I.N. – Media Art Research Interdisciplinary Network, m-cult, MUU ry, Pixelache Helsinki, Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry, Suomen biotaiteen seura ry, Äänen Lumo ry.

Posted in Lausunto | Avainsanat | Kommentit poissa käytöstä